Meillä on juhlittu Äitienpäivää jo pienellä varaslähdöllä. Kukkasia ja mukavaa oloa. Harmi vain, kun “se ennusteiden mukainen” auringon paiste ei ole ainakaan täällä ollut esillä.

No hieman kurja sää ei ole esteenä olemiselle, koska meno on ollut rennon letkeää ja mukavaa. Ja sää oli myös hyvä syy kuvailla sisällä, vaikkakin olin suunnitellut jotain muuta..

Taas saa olla niin onnellinen ja kiitollinen kaikesta. Ilolla katselen jälkikasvua ja touhottamista ja samalla myös kaiholla mietin ajan kulumista. Vanhin oli vasta vauva ja nyt jo 11 vuotias nuoren miehen alku. Sanotaan, että poikalapsi katkaiseen viimeisenkin napanuoran säikeen äitiin 11 vuotiaana. Tämän jälkeen hän suuntaa katseensa enemmän isään päin. Onhan tuo 11 vuotispäivä suuri juhla poikalapsille useassa uskonnossa – poika siirtyy miesten puolelle äidin helmoista.

Mutta onneksi minulla riittää vielä pari helmoissa pyörivää piiiitkään:)

Huomenna juhlitaan äitejä, mutta usealla naiselle päivä voi olla se pahin.
Tässä linkki Ylen  sivuille artikkeliin, joka teki vaikutuksen minuun ja sai miettimään asioita, joita pidetään itsestään selvyytenä. Juttuun pääset “TÄSTÄ“.

Mukavaa Lauantai-iltaa!

K