Oma koti on se paikka, joka tehdään itselle sekä perheelle omia tarpeita varten. Kodin pitää olla asujansa suoja ja turvapaikka – ei mikään alttari ja muiden määreillä tehty tila. Koti kasvaa ja muuttuu asujiensa myötä ja myöskin usein se mitä oli joskus, voi olla ja muuttua toiseksi. Ei mitään tarvitse naulata lattiaan kiinni tai ajatella, että “tämä ei muutu ikinä ja on nyt tässä”.
Tietyllä tavalla meille pieni remppa ja muutos on pään tyhjennystä niin hirveän hektisestä arjesta ja samalla se on yhdessä oloa. Se kiire otetaan takaisin tekemällä välillä isompia ja välillä pienempiä juttuja yhdessä – koko perheen voimin. Parasta parisuhde aikaa meillä on rakentaminen tai remontoiminen ja pieni muutos on jatkuva elämäntapa.
Usein minulta kysytään, että onko kotimme maalaisromanttinen tai “mikä se sitten on”? Skandinaavisromanttinen, maalaisindustrialistinen tai vastaan etten tiedä, koska yleensä hämmennyn tai sitten tulee se tunne, että “mitä toi musta ajattelee…” – olenko ihan pihalla? Pitääkö tämän sitten olla selkeä juttu ennen kuin menee tyynyostoksille tai verhokauppaan ? Onko muille käynyt näin ? En itse yleensä ajattele mitään tyylisuuntaa todellakaan, vaan mennään fiilispohjalla – on joko kiva tai sitten ei. Järkeäkin yritän käyttää, koska en halua mitään turhaa tai turhaa hankintaa. Mutta en halua lokeroida itseäni mihinkään tiettyyn suuntaan ja merkkiin – kiva juttu voi olla design tuote tai halpamarketin lautanen. Toisen ihanuus on toisen kauhistus:)
Välillä kaikki purnukat , korit ja purkit saa kyytiä ja koti muuttuu todella minimalistiseksi, mutta sitten taas välillä huomaan hakevani pehmeyttä, kontrasteja ja erilaisia pintoja. Nyt on taas tuo “purkit ja purnukat vaihe” ja punainen kiikkustuolikin on kannettu varastosta esille olohuoneeseen. Huomaan myös, että kierrätyskeskusten tai kirppisten ovi on käynyt tiuhempaan viimeaikoina ja yhtään lastulevyhuonekalua ei enää tänne tule. Maalisudin siunausta odottelee eräskin kulahtanut Lundian hylly.
Käyn myös päässäni painia muutaman huoneen tapetoinnin vrs maalauksen suhteen. Tekisi ihan hirmuisesti maalata tai tapiseerata eräskin huone mustaksi.
Kuvat kuitenkin kertovat tämän hetken tilanteesta ja löysin muuten ihanan pullakorin Suvimarjasta Auttosilta ohitse ajaessani. Palailimme juhannuksen vietosta ja olin menossa ostamaan ihan muuta Suvin ihanasta navettapuodista, mutta tämä sitten tarttui mukaan ihan väkisin.
Tällaista tänään ja pian myös blogissa juttua siitä, kun pääsimme vähän ennakkoon haistelemaan Asuntomessuja pikkupoppoolla:)
Iloa ja Valoa!
Some photos from the kitchen and feelings:) I love the light and the variations of colors that summer is bringing. Every day is different:)
K