Moikka,
Mä olen “kielinainen” – “anopinkielinainen”…
Jotensakkin tuosta kukasta on viime aikoina leipoutunut suosikki kukka. Varmaan siksikin, että ne saan pidettyä hengissä kaktusten ohessa. Muuten, vanhapoika kaktukseni on päättänyt tehdä jälleen jälkikasvua, joten täältä löytyy kymmenkunta “vauvaa”…
Nyt ollaan otetettu tämä päivä lungisti, sillä viime viikko ja eilinen olikin aikamoista menoa! Veturitallin Blogikirppis oli huippu ja oli ihan mahtava tavata kollegoita blogien takaa! Ja nyt suunnitellaan jo seuraavaa tapaamista…. Mutta tiedättekös?? Illalla ilmoitan Parolan Rottinki arvonnan voittajan! Nyt alan arpomaan – osallistujat pitäkää peukkuja! Mä täällä laskin juuri tupla-arvalla osallituneet ja nyt alan kirjoitteleen….
Ihanaa päivää ja kuullaan pian!
P&L
k
Hienoja kuvia! Anopinkieli on kyllä kelpo kasvi, pysyy hengissä minullakin. Toinen yhtä helppo on anopinhammas. Se jää pienemmäksi, ja lehdet ovat kokonaan vihreät.
Kiitos Katja:) Pitää käydä kurkaan toi “hammas”:)
Terkut!
Itsekin pidän anopinkielestä. Se ei koreudellaan peittoa kaikkia kukkia ja se siitä tekeekin niin kauniiin. Ihanat vihreän sävyt ja sopii tosi kivasti vaaleahkoon sisustukseen.
Moi, 🙂
Niin juuri ja tää on tälläinen ajaton kukkanen – sopii suomalaiseen kotiin!
Terkut!!
Olipas niin ihana tavata <3
Niin oli ja tuntuu kuin tapaisi sisaren:) Ihana olet ja huh huh, miten kaunis nainen olet!!
Terkut ja Halit!
Itse oli ja niin pirteä tapaus! Toivottasti näemme uudestaan <3
Kivoja kuvia, todella tunnelmallisia 🙂 Itsekin olen saanut Jukka Palmun lisäksi pidettyä hengissä juurikin noita anopinkieliä. Tosin poika harrasti pienenä niin ahkerasti kukkamullan syöntiä, että “anoppikin” sai muuttaa äitini luokse. Viime aikoina on tullut taas hankittua viherkasveja taloon.
Leppoisaa sunnuntaita 🙂
Samoin sinne! Nämä näin ihanat päivät on harvinaisia, joten naatiskellaan:)
Onneksi muuten meillä on lapset jättäneet aina kukkaset rauhaan:)
Terkut!