Tuulisina Öinä

Elämässä on välillä hektisempää – meillä se “hektisyys” ottaa välillä ylivaltaa. Huomaan, että en jälleen (kään) nuku tai jaksa nauttia niistä oikeista asioista.  Öisin tulee mietittyä ja pyörittyä, mutta kuitenkin “projektipäällikön” sielulla tästäkin selvitään…

Kameraan tarttuminen piristää, silloin kun se on mahdollista ja sille on aikaa. On mukava saada aivot välillä toiseen asentoon ja katsoa etsimen kautta maailmaa..vaikka vain tätä omaa olohuonetta. Kyllä tästä noustaan ja kenties minäkin tiedän vielä, että mikä minusta tulee isona..tiedä häntä?!

Call It Home Call It Home Call It Home Call It Home Call It Home Call It Home Call It Home

Edeenkään en edes jaksa ajatella joulua tai sen tuomista kotiin. Odotellaan ja tunnustellaan…

Mukavaa viikonloppua!

K

11 Comments

  1. Teillä on niin kauniin seesteistä ja tunnelmallista ilman sen kummempia joulukoristeitakaan 🙂 Minuakin valokuvaaminen rentouttaa ja virkistää. Olen kärisnyt itsekin jo pitemmän aikaa huonounisuudesta (johtuen yöimetyksestä josta olen koittanut ykivuotiastani vierottaa) ja väsymyksestä sen takia. Kovasti voimia sinulle! PS. Blogissani on sinulle tunnustus ja siihen liittyvä blogihaaste 🙂 Käypä kurkkaamassa uusinta postaustanikunhan ehdit 😉

  2. 29.11.2016 / 14:49

    Silmä lepää teidän kodin sisustuksissa – niin ihanat kuvat.
    Jokainen tekee joulun sitten kun siltä tuntuu. Mulle joulufiilistely on tuonut valoa tähän pimeään aikaan.
    Mukavaa loppuviikkoa!

  3. 18.11.2016 / 14:53

    Kauniit kuvat <3 Nukahtamiseen olen saanut vinkin että kun laittaa kädet hartioille oikea vasemmalle ja toisinpäin ja sitten taputtaa vuorotellen, niin ajatukset katkeaa ja sitä kautta uni tulee. Kannattaa kokeilla. Ainakin mulle on toiminut 🙂 Ei joulua tarvi vielä kiirehtiä tai laittaa. Ehtii sitä vähemmälläkin ja sillain joulusta on mun mielestä sit helpompi nauttiakin kun ei ole vängällä sitä laittanut 🙂 Hyvää viikonloppua!

  4. 17.11.2016 / 21:52

    Ihanat kuvat jälleen! <3 Minusta vähän tuntuu että teidän joulu on jo luotu ja se on se kakkoskoti. Vaikka valmista ei tulisi niin se on tekeminen se juttu. <3 🙂

    • 17.11.2016 / 22:19

      Moi
      Kiitos ja taidat olla oikeassa. Luulen, että 2017 joukukinkut paistetaan Issulan uunissa:)

      Terkut!!

  5. 17.11.2016 / 20:18

    Todella kauniita kuvia, ja minulle pari ihan uutta kuvakulmaakin 🙂 Tsemppiä, on tosi raskasta jos ei saa öisin nukuttua, siinä alkaa helposti kyllä ilo kadota. Toivottavasti asiat selkiytyy <3

    • 17.11.2016 / 22:21

      No älä muuta – mä näytän jo tosi “alice Coopperilta” mustine silmän alusineen…
      Kuvata voisi -pitäisi vaan keksiä uusia kohteita:D!
      Halit!!

  6. 17.11.2016 / 20:08

    Niin kauniit kuvat jälleen. <3 Teidän sisustuksessa on niin paljon mielenkiintoa. Tsemppiä, ei meidän tarvii tulla isoiksi. Tehdään vaan mitä tehdään ja pysytään pieninä. Ja annetaan itsellemme armoa (ainakin yritetään) kaamoksen keskellä.

    • 17.11.2016 / 22:22

      Moikkis!
      Mä kyllä kuulen siitä, että “en kuulemma tajua vanhenevani”..pitäisi siis kasvaa jossain vaiheessa psyykkisesti aikuisiin mittoihin:D!
      Armoa itseään kohtaa tässä tarvitsisi!!
      Halit ja terkut sinne!

      • 20.11.2016 / 09:23

        Mun mielestä tuollaiset kommentit saa jättää ihan omaan arvoonsa. Ja ota toi kohteliaisuutena, koska sitä se todellakin on! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram